Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen katsoo 31.8.2020 antamassaan ratkaisussa, että käräjäoikeus salasi yleisöltä tarpeettomasti tietoja Nurmijärvellä marraskuussa 2018 tapahtuneesta lapsen taposta. Koko päätös on nähtävillä tämän tiedotteen lopussa.
Pölönen moittii käräjäoikeuden toimintaa ja toteaa, että yleistä kiinnostusta herättävissä asioissa tuomiota ei kirjoiteta pelkästään asianosaisille vaan myös yleisölle. Päätöksen mukaan tuomioistuimissa käsitellyt rikosasiat eivät kuulu vain asianosaisille edes silloin, kun käsittelyn ja oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta on rajoitettu. Rikosoikeudenhoidon piirin tullut rikos tai rikosepäily ei voi olla kokonaan yksityisasia edes uhrin tai uhrin omaisten kannalta.
”Yleisöllä on lähtökohtaisesti oikeus saada tietää myös järkyttävistä tapahtumista ja vastenmielisistä teoista eikä tuomarin tehtävänä tällaisissakaan tapauksissa ole esimerkiksi moraalikäsityksiin liittyvillä perusteilla rajoittaa julkisuutta enempää kuin on lain mukaan välttämätöntä”
Oikeustoimittajat ry pyysi kantelussaan oikeusasiamiestä tutkimaan, oliko Itä-Uudenmaan käräjäoikeus rikkonut oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia salatessaan tuomiolauselmasta tuomion lopputulokseen kuuluvia tietoja ja laatiessaan tuomiosta hyvin niukan julkisen selosteen. Oikeustoimittajat ei kantelullaan pyrkinyt nostamaan tikun nokkaan vain tätä yhtä tuomioistuimen ratkaisua, vaan kiinnittämään huomiota siihen, että heikkolaatuisia ja niukkoja selosteita laaditaan yhä aivan liian usein.
Tuomioistuin käsitteli Nurmijärven lapsisurman suljetuin ovin. Selosteessa ei ollut kerrottu edes perusasioita kuten sitä, millä ankaroittamisperusteella syyttäjä oli arvioinut teon murhaksi eikä tapoksi. Edes sitä, minkä ikäinen lapsi oli tai mitä sukupuolta hän oli, ei selosteessa kerrottu. Oikeustoimittajat katsoi, että julkisen selosteen perusteella yleisöllä ei ollut mahdollisuuksia arvioida myöskään tuomion tai rangaistuksen oikeellisuutta.
Pölönen toteaa ratkaisussaan, että vaikka oikeudenkäynti voidaan kokea joskus jopa viihteenä, oikeudenkäynnissä käsiteltävät kysymykset voivat antaa aiheen vakavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja esimerkiksi rikoksiin tai epäselvyyksiin johtaneiden syiden ja epäkohtien korjaamiseen. Lapseen kohdistuneen henkirikoksen käsittely saattaa herättää keskustelun esimerkiksi lastensuojeluun liittyvistä tai muista lasten hyvinvointiin liittyvistä tärkeistä kysymyksistä. Julkinen oikeudenkäynti tarjoaa Pölösen mukaan demokraattisessa oikeusvaltiossa kehittyneimmän tavan selvittää menneitä tekoja, tapahtumia ja laiminlyöntejä avoimesti ja julkisesti.
Oikeusasiamiehen mukaan julkisuusmyönteiseen laintulkintaan ei esimerkiksi tietopyyntöihin vastattaessa yleensä kuulu oikeudenkäynnistä kiinnostuneen tahon vaikuttimien selvittäminen tai arvottaminen. Vaikka yleinen kiinnostus saattaa kohdistua aiheisiin tai henkilöihin, joita koskeva uutisointi tuomarin mielestä on turhaa, tuomarin tehtävänä ei ole arvioida yleisön tai median vaikuttimia.
PÄÄTÖS