Oikeustoimittajat ry myöntää vuosittain Valokeila-palkinnon julkisuuden ja avoimuuden edistämisestä sekä Sumuverho-palkinnon salailukulttuurin edistämisestä.
Vuoden 2020 Valokeila-palkinto Tuomioistuinvirastolle
Tuomioistuinvirasto on korona-aikana tuomioistuimille antamissaan ohjeissa painottanut, että oikeudenkäyntien julkisuuden täytyy toteutua myös poikkeusaikana. Tuomioistuinvirasto linjasi jo koronaepidemian varhaisessa vaiheessa maaliskuussa 2020, että oikeudenkäyntien julkisuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Virasto myös muistutti tuomioistuimia, etteivät poikkeusolot muuta voimassa olevia julkisuussäännöksiä.
Tuomioistuinvirasto ei hallintoviranomaisena voi antaa riippumattomia tuomioistuimia tai tuomareita sitovia määräyksiä julkisuusratkaisuista, mutta sen linjauksilla ja painotuksilla on ohjaavaa vaikutusta myönteisen julkisuuskulttuurin ylläpitämisessä.
Tuomioistuimet ovat käytännön tasolla myös ottaneet ohjeista onkeensa ja pyrkineet pitämään huolta julkisuuden toteutumisesta. On selvää, että julkisuus on korona-aikana jossain määrin kärsinyt, mutta tuomioistuimet ovat pyrkineet takaamaan yleisön mahdollisuudet seurata istuntoja muun muassa etäyhteyksien ja tilajärjestelyjen avulla.
On ollut ilahduttavaa huomata, ettei oikeudenkäyntien julkisuuteen ole suhtauduttu tuomioistuimissa poikkeusoloissakaan sivuseikkana, vaan on ymmärretty julkisuuden merkitys oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille ja yleisön tuomioistuimiin kohdistamalle luottamukselle.
Vuoden 2020 Sumuverho-palkinto Syyttäjälaitokselle
Palkinnon perusteena ovat Syyttäjälaitoksen kyseenalaiset, julkisuusvastaista toimintakulttuuria lisänneet linjaukset.
Syyttäjälaitos on kieltäytynyt valtakunnansyyttäjän toimiston ohjeistuksen perusteella etsimästä syyttäjien päätöksiä asianosaisen nimellä, jopa silloin kun tietopyynnön tarkoitus on journalistinen. Linjaus on johtanut siihen, että edes julkisista päätöksistä ei aina ole mahdollista saada tietoa, vaan ne jäävät yleisöltä pimentoon.
Syyttäjälaitos on myös kieltäytynyt etsimästä tietoja rikosnimikkeen perusteella.
Syyttäjälaitoksen tulkinnan mukaan journalisteilla ei ole oikeutta käsitellä pyynnön kohteena olevia henkilötietoja. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 20/0394/1 todennut syyttäjän päätöksen lakiin perustumattomaksi ja palauttanut asian syyttäjälle.
Syyttäjällä on perinteisesti ollut avainrooli julkisuusperiaatteen toteutumisessa niin syyteharkinnan kuin tuomioistuinkäsittelyn aikana. Moni syyttäjä pitääkin yhä tinkimättömästi huolta julkisuusperiaatteen toteutumisesta oikeudenkäynneissä. Osa syyttäjistä myös kertoo jutuistaan ennen pääkäsittelyä tietoja, joiden julkisuus ei vaaranna asian käsittelyä tuomioistuimessa.
Samaan aikaan journalistisessa työssä on havaittu selvä trendi, jossa yhä useampi syyttäjä kieltäytyy kategorisesti kommentoimasta asiaa tiedotusvälineille jopa pääkäsittelyn aikana. Joillakin syyttäjäalueilla pyritään myös rajoittamaan toimittajien puhelinsoittoja syyttäjille ja kehotetaan ottamaan syyttäjiin yhteyttä pelkästään sähköpostitse.