Syyttäjä ei saanut salata vammakuvauksia eikä poliisien nimiä päätöksistään, jotka liittyivät Kuopion kouluhyökkääjän pysäyttäneiden poliisien virkatoimien arviointiin. Valtakunnansyyttäjän toimiston perustelut salaamiselle eivät Helsingin hallinto-oikeuden mukaan olleet pätevät, vaan toimittajan pyytämät tiedot ovat lain mukaan julkisia.
Hallinto-oikeus kumosi syyttäjän salassapitopäätöksen ja määräsi valtakunnansyyttäjän toimiston luovuttamaan tiedot niitä pyytäneelle Helsingin Sanomien oikeustoimittajalle Susanna Reinbothille. Hän oli korostanut valituksessaan, että asiassa oli kyse viranomaisten toiminnan ja sen lainmukaisuuden arvioinnista.
Hallinto-oikeuden tuore ratkaisu liittyy 1.10.2019 tapahtuneeseen Kuopion kouluhyökkäykseen, jossa sai surmansa yksi ihminen. Poliisi pysäytti hyökkääjän poliisikoiran ja etälamauttimen avulla. Hyökkääjän lisäksi tilanteessa loukkaantui yksi poliisimies.
Valtakunnansyyttäjän toimisto arvioi tapauksessa poliisin voimankäytön oikeutuksen. Se päätti 8.10.2019, että poliiseja vastaan ei aloiteta esitutkintaa. Syyttäjän päätöksistä salattiin neljän hyökkääjän pysäyttämiseen osallistuneen poliisin nimet sekä loukkaantuneen poliisin ja hyökkääjän vammakuvaukset.
Syyttäjä perusteli salassapitoa sillä, että itse hyökkäyksen esitutkinta oli kesken ja sillä, että vammakuvaukset olisivat olleet poliisien salattavia terveystietoja tai ylipäänsä arkaluontoisia yksityiselämään liittyviä tietoja. Syyttäjä salasi kaikkien neljän poliisin tiedot, vaikka vain yksi heistä loukkaantui.
Mikään näistä perusteluista ei hallinto-oikeuden mukaan oikeuttanut salaamista. Kouluhyökkäyksen esitutkinta oli poliisien virkatoimien arvioinnista täysin erillinen prosessi, jota käsiteltiin aivan eri viranomaisessa. Väkivaltarikosprosessin keskeneräisyys ei oikeuttanut salaamaan tietoja siitä erillisessä, päätökseen asti jo edenneessä virkarikosprosessissa.
Hallinto-oikeus toteaa myös, etteivät asianomistajan saamat vammat henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikosjutuissa ole laissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja. Tämä on vakiintunut tuomioistuinkäytäntö.
”Koska päätökset ovat tulleet julkisiksi esitutkintalain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella, eikä vammakuvauksia voida pitää julkisuuslain 1 momentin 25 tai 26 kohdan perusteella salassapidettävinä, on myös päätöksiltä ilmeneviä poliisimiesten henkilötietoja pidettävä julkisena tietona,” hallinto-oikeus toteaa päätöksessään.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen.
OM0019G_07096_19_PAATOS_merge_doc