Helsingin hallinto-oikeus määräsi keskusrikospoliisin (KRP) hoitamaan salausmerkinnät kuntoon epäiltyjä terrorismirikoksia koskevissa esitutkinta-asiakirjoissa. Oikeuden mukaan kaikki salatut kohdat on perusteltava yksilöidysti.

KRP oli tehnyt salausmerkinnät ainoastaan yli tuhatsivuisen asiakirja-aineiston kansilehdelle. Poliisi oli kuitenkin salannut asiakirjoista lukuisia kohtia ja kauttaaltaan läpi koko laajan aineiston erilaisin perustein, jotka poliisin kansilehtimerkintöjen pohjalta jäivät täysin hämäriksi.

Oikeus ei hyväksynyt KRP:n salaustapaa.

”Aineiston salassapitoa ei voida ratkaista [poliisin julkisuus]päätöksestä ilmenevin tavoin kokonaisuutena ja ottamatta yksilöidysti kantaa kysymyksessä olevaan aineistoon,” hallinto-oikeus toteaa.

Oikeus moittii poliisia myös siitä, ettei se ota päätöksessään kantaa 24 § 1 momentin 3 kohdan merkitykselle. Kyseisen lainkohdan mukaan esitutkinta-aineisto on tullut lähtökohtaisesti julkiseksi.

Hallinto-oikeus palautti asian poliisille uudelleen käsiteltäväksi. KRP tyytyi Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ja on toimittanut valituksen tehneelle Ilta-Sanomien rikostoimittajalle Rami Mäkiselle asiakirjoista uuden version, johon salausmerkinnät on lisätty.

Salausperustelujen osalta asian käsittely saattaa mennä vielä uudestaan oikeuteen. Terrorismijutun käsitellyt Helsingin käräjäoikeus katsoi oikeudenkäynnissä, että koko esitutkinta-aineisto on julkinen paria kuvaa lukuun ottamatta. Asiakirjoja ei ole kuitenkaan saatavilla käräjäoikeudesta, sillä arkistoiva viranomainen on KRP. Se taas on noudattanut tuomioistuimen näkemyksestä piittaamatta omaa tulkintaansa, jonka mukaan merkittävä osa aineistosta olisi salassa pidettävää.

Hallinto-oikeus ei vielä ottanut varsinaisiin salassapitoperusteisiin kantaa. Poliisin puutteellisten salausmerkintöjen takia se olisikin ollut mahdotonta. Hallinto-oikeus hyväksyy lähtökohdaksi sen, että poliisi tekee oman itsenäisen ratkaisunsa eikä sikäli ole sidottu käräjäoikeuden ratkaisuun. Oikeus kuitenkin muistuttaa poliisia siitä, ettei se voi noin vain sivuuttaa tuomioistuimen julkisuusnäkemystä.

”Käräjäoikeuskäsittelyn yhteydessä julkiseksi tulleilla tiedoilla saattaa (…) olla merkitystä keskusrikospoliisin hallussa olevan esitutkinta-aineiston julkisuutta julkisuuslain nojalla arvioitaessa,” hallinto-oikeus toteaa päätöksensä perusteluissa.

Päätös-206122020-Asiakirjajulkisuus-Mäkinen-Rami