Vuodesta 1988
Oikeustoimittajien mielestä lakiehdotuksessa oikeushallinnon tietojärjestelmistä on joiltain osin tehty tarkoituksella hankalaksi täysin julkisten tietojen saaminen. Yhdistys arvostelee eduskunnan hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa myös lain voimaantulon siirtymäaikaa turhan
Oikeustoimittajat vastustaa oikeus- ja sisäministeriön toimikunnan kaavailuja heikentää lähdesuojaa. Toimikunnan ehdotuksen mukaan salassapitorikoksia tutkittaessa lähdesuoja voitaisiin jatkossa murtaa jo esitutkintavaiheessa, kun nykyisin toimittaja voidaan pakottaa
Oikeustoimittajat ry vastustaa henkilötunnuksen julkisuuden rajoittamista. Henkilötunnus on ainoa varma keino erottaa ihminen muista samannimisistä. Pelkkä syntymäaika ei ole luotettava yksilöintitieto. Myös rekisteröidyn oikeusturvan kannalta
Oikeustoimittajat ry pitää sopimukseen perustuvaa mallia sinänsä käyttökelpoisena. Ohjeissa on kuitenkin selkeämmin tehtävä selväksi se, että ohjeet koskevat vain ja ainoastaan niitä tilanteita, joissa toimittaja
Oikeustoimittajat antoi oma-aloitteisesti kannanoton sisäministeriölle eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen poliisitoiminnan seuraamista koskevasta ratkaisusta. Yhdistys arvosteli jyrkästi Jukka Lindstedtin kantaa, joka estäisi poliisitoiminnan seuraamisen esimerkiksi poliisipartion mukana.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pitää vankilassa järjestettyjä oikeudenkäyntejä ongelmallisina julkisuuden toteutumisen kannalta. Hän arvostelee Turun vankilaa mm. siitä, että toimittajia vaadittiin etukäteen ilmoittautumaan rahalaitosryöstöjä koskevaan
Yhdistys kanteli asianajajaliittoon asianajajan mielipidekirjoituksesta, joka koski Ylen saamaa Lisitsyn-tuomiota. Asianajaja väitti Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Ylen toimittajien syyllistyneen rikokseen tiedonhankinnassa, vaikka toimittajaa ei edes
Toimittaja oli pyytänyt julkista selostetta salaisena käsitellyn, julkista mielenkiintoa herättäneen oikeusjutun ratkaisusta, mutta käräjäoikeus oli kieltäytynyt laatimasta sitä. Kantelu koskee kolmea erillistä tapausta.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mielestä Helsingin hovioikeus perusteli huonosti päätöksensä salata kokonaan elinkautisvanki Nikita Fouganthinen ehdonalaisen vapauden menettämistä koskeva käsittely. Puumalaisen mielestä olisi myös ollut perusteltua pitää
Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen arvostelee Tampereen käräjäoikeuden päätöstä käsitellä varsin tavanomainen perhesurma kokonaan salaisena. Jääskeläinen huomauttaa, että kaikissa parisuhteessa tapahtuneissa henkirikosasioissa joudutaan väistämättä käsittelemään perheen yksityisyyteen