Vuodesta 1988
Yhdistys kanteli Helsingin kihlakunnansyyttäjän ja Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin tulkinnasta, jonka perusteella he kieltäytyivät antamasta kopiota haastehakemuksesta valmisteluistunnon jälkeen. Syyttäjän ja tuomarin mielestä haastehakemus tulee julkiseksi
Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan Joensuun käräjäoikeus menetteli virheellisesti pakkokeinoistunnon asiakirjoja koskeneessa asiassa. Puheenjohtaja ilmoitti ensin suullisesti asiakirjoja kysyneille toimittajille, että tiedot ovat salaisia. Yksi toimittaja
Yhdistyksen mielestä hallintolainkäytössä irtaannutaan liian selkeästi yleisiä tuomioistuimia koskevista julkisuussäännöksistä. Myös hallintolainkäytössä on kuitenkin ensisijaisesti kyse oikeudenkäynnistä, joten sen julkisuuden on perusteltua olla laajempaa kuin
Yhdistyksen mukaan esitys sisältää runsaasti muutosehdotuksia, jotka toteutuessaan lisäisivät oikeudenkäynnin julkisuutta. Esityksen tavoitteeseen nähden siinä on toisaalta hämmästyttävän paljon ehdotuksia, jotka selvästi kaventaisivat oikeudenkäynnin julkisuutta.
Oikeustoimittajat ry pitää tärkeänä, että julkisuuslakia (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) täsmennetään asiakirjakopioista perittäviä maksuja koskevilla säännöksillä. Joissakin yksittäistapauksissa viranomaiset ovat käytännössä rajoittaneet julkisuutta määräämällä ylimitoitettuja
Oikeuskansleri Paavo Nikula arvosteli Espoon käräjäoikeuden päätöstä salata tuomion perustelut asiassa, jossa oli kyse talouselämän vaikuttajaan kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta. Salaamisen tarkoituksena oli suojella johtajan osoitetietoja.
Valtioneuvoston selonteko antaa yhdistyksen mielestä liian myönteisen kuvan julkisuuslainsäädännön omaksumisesta ja läpimenosta eri viranomaisissa. Yhdistyksen jäsenten näkemykset ja kokemukset viranomaisten toiminnasta ovat huomattavasti synkemmät. Keskeinen
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä Joensuun käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus perustelivat puutteellisesti päätöksen, jolla rajattiin yleisön oikeutta olla läsnä oikeudenkäynnissä ja jolla oikeudenkäyntiaineisto määrättiin salassa pidettäväksi
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä Turunseudun käräjäoikeus menetteli virheellisesti päättäessään vangitsemisistunnon salaamisesta salaisessa istunnossa. Jonkan mielestä oikeuden päätös asian käsittelystä suljetuin ovin pitäisi tehdä julkisessa istunnossa.
Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen arvosteli Kuopion käräjäoikeutta törkeää pahoinpitelyä koskevan oikeudenkäynnin salaamisesta. Erityisesti hän moitti perustelujen onttoutta.